Proteiinit ovat tärkeitä lihasmassan ja voiman ylläpitämisessä ja tukevat siten osaltaan myös potilaan kuntoutumista ja itsenäistä elämää. Proteiinien laadulla ja siedettävyydellä on merkitystä.

Proteiinin laatu

Mitä laadukkaampaa proteiinia ravinto sisältää, sitä paremmin keho voi hyödyntää sitä proteiinisynteesissä ja esim. lihasmassan rakentamisessa.
Proteiinien laatu kuvastaa sitä, miten hyvin kunkin proteiinin aminohappokoostumus vastaa henkilön aminohappotarpeita WHO:n ja FAO:n määritelmien mukaisesti ^1,2. Katso video ja opi lisää proteiinin laadusta.

Proteiinin laatu määräytyy aminohappopisteiden ja proteiinin hyödynnettävyyden mukaan. Aminohappopisteet kuvastavat sitä, missä määrin ravinnon välttämättömien aminohappojen määrät vastaavat potilaan tarpeita. Aminohappopisteet lasketaan jokaiselle proteiinissa olevalle välttämättömälle aminohapolle kyseisen aminohapon tarpeen mukaan. Pienimmän pistemäärän omaava välttämätön aminohappo määrittää koko proteiinin aminohappopisteet ja ns. rajoittaa muiden aminohappojen hyödynnettävyyttä.
Ylitarjonta muista välttämättömistä aminohapoista ei päädy proteiinisynteesiin vaan menee ikään kuin hukkaan. Korkealaatuisen proteiinin aminohappokoostumus vastaa ihmisen luontaisia tarpeita.

Optimaalisin tilanne on, kun aminohappoja saa saman määrän kuin proteiinisynteesissä niitä tarvitaan. Tämä on kuitenkin hyvin harvinainen tilanne. Jos välttämättömien aminohappojen saanti on tarvetta pienempää, vain osa proteiinisynteesistä tapahtuu. Tässä tapauksessa vihreä aminohappo muodostuu rajoittavaksi ja näin muut aminohapot menevät hukkaan.

Ei-välttämättömien aminohappojen tarve sairauden aikana

Ei-välttämättömillä aminohapoilla voi olla tärkeä rooli sairauden aikana. Normaaliolosuhteissa elimistö pystyy muuttamaan välttämättömät aminohapot ei-välttämättömiksi, joten niitä ei ole pakko saada ruokavalion kautta. Sairauden aikana joistakin ei-välttämättömistä aminohapoista voi tulla ehdollisesti välttämättömiä, jolloin elimistö ei enää kykene syntetisoimaan niitä riittäviä määriä. Jos ehdollisesti välttämätöntä aminohappoa ei saada riittävästi ruokavalion kautta, siitä tulee rajoittava aminohappo, joka määrittää aminohappopisteet ja lopulta koko proteiinin laadun. Siksi ei-välttämättömiä aminohappojen saanti sairauden aikana voi olla tärkeää.

Miten saada riittävästi välttämättömiä ja ei-välttämättömiä aminohappoja?

Maitoproteiineissa on yleensä runsaasti välttämättömiä aminohappoja ja kasviperäisissä proteiineissa taas tiettyjä ei-välttämättömiä aminohappoja. Maito- ja kasvipohjaisten proteiinien yhdistäminen parantaa ravinnon proteiinien laatua sekä välttämättömien että ei-välttämättömien aminohappojen läsnäolon kautta.

Nutrician P4-proteiiniseos koostuu kahdesta maitoproteiinista, herasta ja kaseiinista sekä kahdesta kasviperäisestä proteiinista, herneestä ja soijasta.

Nutrician p4-proteiiniseos on erittäin korkealaatuista ja sen aminohappokoostumus on WHO:n ja FAO:n määritelmän mukainen ^1,2. P4-proteiiniseoksessa on korkeammat aminohappopisteet kuin yksittäisissä proteiinilähteissä ja siten se on myös tasapainoisempaa ehdollisesti välttämättömien aminohappojen suhteen.

Kun arvioidaan proteiinin todellista kykyä vastata elimistön aminohappotarpeisiin, aminohappopistemäärässä tulee ottaa huomioon sen käyttäytyminen ruoansulatuksessa. Letkuravinnon proteiinilähteiden aminohappojen käyttäytymisessä ruoansulatuksessa on pieniä eroja, mutta prekliinisten tutkimusten mukaan proteiini on ruoansulatuksen hyödynnettävissä pääsääntöisesti 95-100 %:sti ^3-4. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki proteiini on käytettävissä elimistön proteiinintuotantoon.

Eri proteiinilähteiden aminohappojen hyödynnettävyyttä aterian jälkeen selvittäneessä tutkimuksessa niiden erot näkyivät plasmassa. P4-proteiiniseoksen aminohappojen hyödynnettävyys oli samankaltainen heran ja kaseiinin kanssa ja merkitsevästi korkeampi kuin soijalla ja herneellä ⁵.