Suosituksellasi on merkitystä
Jos imetys ei onnistu tai rintamaito ei riitä, vanhemmat luottavat terveydenhuollon ammattilaisiin valitessaan maitoallergiselle lapselle valmistetta. Markkinoilla olevat tuotteet eroavat ravintosisällöiltään, minkä vuoksi valmistesuosituksellasi on merkitystä koko perheelle. Äidinmaito on kiistatta paras ravinnon lähde: myös lapsille, joilla on maitoallergia.
Nutricialla on yli 120 vuoden kokemus varhaisravitsemuksesta, ja se on ollut edelläkävijä tutkimuksessa 40 vuoden ajan, intohimoisen, yli 500 tutkijan ja asiantuntijan voimin. Äidinmaitotutkimus on auttanut meitä kehittämään erilaisia äidinmaidonkorvikkeita, vieroitusvalmisteita ja kliinisiä ravintovalmisteita, jotka vastaavat lasten erilaisia tarpeita.
Nutrilon Pepti Syneo™ on kliininen ravintovalmiste lehmänmaitoallergian ruokavaliohoitoon. Se on ainoa valmiste, jossa yhdistyy ainutlaatuinen synbioottiseos SYNEO ja pitkälle pilkottu proteiinirakenne.
Nutrician ainulaatuinen synbioottiseos sisältää oligosakkarideja eli ravintokuituja ja probioottista Bifidobacterium Breve M-16V:ä. Synbiootit muokkaavat lapsen suoliston mikrobistoa niin, että se on lähempänä terveiden imetettyjen lasten vastaavaa. Kohdistamalla vaikutus myös suolistoon saadaan aikaan enemmän kun oireiden lievitys. Perinteisiin valmisteisiin nähden Nutrilon Pepti SYNEO™ -valmisteen käyttäjillä on tutkitusti mm. alhaisemmat ummetuksen ja astman oireiden määrät sekä lääkityksen tarve. 21-22 Voit lukea lisää suoliston bakteeristosta ja sen vaikutuksista tästä.
Nutrilon Pepti SYNEO sisältää laktoosia, jonka vuoksi se on maukkain pitkälle pilkottu valmiste*. Lue lisää laktoosin vaikutuksista täältä. Maitoallergisista vauvoista 97% sietää valmistetta**.
Äidinmaito on koostumukseltaan monimutkainen: se sisältää lukuisia erilaisia rakenteita, joiden tavoitteena on tuottaa paras mahdollinen kasvu, immuniteetti sekä suoliston- ja aivojen kehitys. Imetyksellä on lukuisia hyötyjä sekä imeväiselle että äidille.
Hiilihydraatti, erityisesti laktoosi, on tärkein äidinmaidon osa. Äidinmaidon ravintoaineista yli puolet on laktoosia. Muut ainesosat ovat suuruusjärjestyksessä rasva, proteiinit – pääosin heraa – ja oligosakkaridit, jotka yleisesti tunnetaan ravintokuituina.1-2
Jokainen ainesosa sekä niiden yhdistelmä tarjoavat vauvalle lukuisia hyötyjä.
Nutricia Research tukee imettämistä tutkimalla äidinmaidon ainutlaatuisia, monimutkaisia rakenteita. Nutricialla haluamme ymmärtää paremmin äidinmaidon koostumusta ja siihen liittyviä hyötyjä. Se toimii meille inspiraationa kehittäessämme ravitsemusvaihtoehtoja lapsille, joita ei imetetä. Lue lisää osoitteesta www.nutriciaresearch.com saadaksesi lisätietoa äidinmaitotutkimuksestamme.
Suoliston mikrobien välisellä vuorovaikutuksella on tärkeä asema imeväisen immuunijärjestelmän kehityksen ohjaamisessa23. Peräti 70 % immuunisoluista sijaitsee suolistossa24.
Terveillä alateitse syntyneillä rintaruokituilla vauvoilla on suurempi määrä hyödyllisiä bakteereita suoliston mikrobifloorassa. 25-26
Imeväisillä, joilla on maitoallergia ja moniruoka-allergia on tyypillisesti matalammat bifidobakteerien pitoisuudet suolistossa kuin terveillä rintaruokituilla vauvoilla. 28 Tällöin voi kehittyä dysbioosi, jossa hyödyllisten bakteerien määrä suolistossa on pienempi ja haitallisten bakteerien määrä on mahdollisesti suurempi.27 Oheisen kuvan mukaan Nutrician ainutlaatuisen Syneon sisältämät synbiootit muokkaavat lapsen suoliston mikrobistoa niin, että se on lähempänä terveiden imetettyjen lasten vastaavaa.
Lapset, joilla on maitoallergia voivat sietävät laktoosia ja siitä on heille hyötyä 30-33. Laktoosi on tärkeä osa rintamaidon- ja äidinmaidonkorvikkeiden koostumusta, eikä sitä tulisi perusteettomasti poistaa imeväisen ruokavaliosta10.
Edistää optimaalista kasvua ja kehitystä
Parempi maku lisää hoitomyönteisyyttä ja perheet ovat tyytyväisempiä
Tukee luiden optimaalista kehitystä
Vaikuttaa mikrobiotan prebioottiseen vaikutukseen
Nutricialla keskitymme siihen, miten elämän varhaisvaiheen ravitsemus voi vaikuttaa allergian kehitykseen sekä hallintaan. Olemme ylpeitä, että pystymme tarjoamaan laajimman valikoiman tuotteita allergian ruokavaliohoitoon.
Katso koko allergiatuotteiden portfoliomme tästäHaluamme tukea terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja siksi tarjoamme laajan valikoiman materiaalia osaksi potilaan hoitoa.
Lue lisää tarjoamistamme materiaaleista työsi tueksiSuosituksien mukaan maitoallergian diagnosointi aloitetaan perusterveydenhuollossa välttö-altistus -kokeella.
Lue lisääNutricia Academia tarjoaa tutkimustuloksiin perustuvaa koulutusta ja foorumin terveydenhuollon ammattilaisten verkostoitumiselle.
Lue lisääHaluamme tukea terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja siksi tarjoamme laajan valikoiman materiaalia osaksi potilaan hoitoa.
Lue lisää*Maslin K, et al. Pediatr Allergy Immunol, 2018;29:857-62.
** Giampietro PG, et al. Pediatr Allergy Immunol, 2001;12:83-6.
1. Olivia Ballard JD, Human Milk Composition: Nutrients and Bioactive Factors. Pediatr Clin North Am. 2013;60(1):49-74.
2. Ruhaak L.R. & Lebrilla C.B., Advances in Analysis of Human Milk Oligosaccharides. Adv Nutr. 2012;3(3):406S-414S.
3. Global strategy on infant and young child feeding. 2003.
4. Birch E, Birch D, Hoffman D, Hale L, Everett M, Uauy R. Breast-feeding and optimal visual development. J Pediatr Ophthalmol Strabismus. 1993;30(1):33-8.
5. Innis SM. Impact of maternal diet on human milk composition and neurological development of infants. Am J Clin Nutr. 2014 Mar;99(3):734S-41S. (review)
6. Lechner BE, Vohr BR. Neurodevelopmental Outcomes of Preterm Infants Fed Human Milk: A Systematic Review. Clin Perinatol. 2017 Mar;44(1):69-83.
7. Belfort MB, Anderson PJ, Nowak VA, Lee KJ, Molesworth C, Thompson DK, Doyle LW, Inder TE. Breast Milk Feeding, Brain Development, and Neurocognitive Outcomes: A 7-Year Longitudinal Study in Infants Born at Less Than 30 Weeks’ Gestation. J Pediatr. 2016 Oct;177:133-139.e1.
8. Horta, et al. Acta Paediatr. 2015 Dec;104(467):14-9.
9. Kramer MS and and Kakuma R. Optimal duration of exclusive breastfeeding (Review). 2001.
10. Quigley MA, Carson C, Sacker A, Kelly Y. Exclusive breastfeeding duration and infant infection. Eur J Clin Nutr. 2016 Dec;70(12):1420-1427.
11. Davisse-Paturet C, Adel-Patient K, Divaret-Chauveau A, Pierson J, Lioret S, Cheminat M, Dufourg MN, Charles MA, de Lauzon-Guillain B. Breastfeeding Status and Duration and Infections, Hospitalizations for Infections, and Antibiotic Use in the First Two Years of Life in the ELFE Cohort. Nutrients. 2019 Jul 15;11(7). pii: E1607.
12. Ardiç C, Yavuz E. Effect of breastfeeding on common pediatric infections: a 5-year prospective cohort study. Arch Argent Pediatr. 2018 Apr 1;116(2):126-132.
13. Agostoni, et al. J Pediatr Gastroenterol Nutr, 2009:49:112-25.
14. Oddy WH. Breastfeeding, Childhood Asthma, and Allergic Disease. Ann Nutr Metab. 2017;70 Suppl 2:26-36.
15. den Dekker HT, Sonnenschein-van der Voort AM, Jaddoe VW, Reiss IK, de Jongste JC, Duijts L. Breastfeeding and asthma outcomes at the age of 6 years: The Generation R Study. Pediatr Allergy Immunol. 2016 Aug;27(5):486-92.
16. Matsumoto N, Yorifuji T, Nakamura K, Ikeda M, Tsukahara H, Doi H. Breastfeeding and risk of food allergy: A nationwide birth cohort in Japan. Allergol Int. 2019 Sep 17; . Epub 2019 Sep 17.
17. Hatmal MM, Issa NN, Alshaer W, Al-Ameer HJ, Abuyaman O, Tayyem R, Hijjawi NS. Association of Breastfeeding Duration with Susceptibility to Allergy, Influenza, and Methylation Status of TLR1 Gene. Medicina (Kaunas). 2019 Aug 26; 55(9). Epub 2019 Aug 26.
18. Agostoni, et al. J Pediatr Gastroenterol Nutr 2009;49(1):112-25.
19. Michaelsen, et al. Gesundheitswesen, 2008;70(S 1):S20-S1.
20. Hanson, et al. Ann N Y Acad Sci 2003;987:199-206.
21. Van der AA LB, et al. Clin Exp Allergy, 2010;40:795-804.
22. Van der Aa LB, et al. Allergy, 2011;66(2):170-7)
23. Wopereis H, et al. Pediatr Allergy Immunol, 2014;25:428-38.
24. West CE, et al. J Allergy Clin Immunol, 2015;135:3-13.
25. Azad M, et al. Clin Exp Allergy, 2015;45:632–43
26. Mitsuoka, T. Biosci Microbiota Food Health, 2014;33:99-116.
27. Roger LC, et al. Microbiology, 2010;156(11):3329-41.
28. Lewis ZT & Mills DA. Nestle Nutr Inst Workshop Ser, 2017
29. Van der AA LB, et al. Clin Exp Allergy, 2010.
30. Olivia Ballard JD, Pediatr Clin North Am. 2013;60(1):49-74.
30. Maslin et al.Pediatr Allergy Immunol. 2018 Dec;29(8):857-862.
32. Ziegler EE, Fomon SJ. J Pediatr Gastroenterol Nutr 1983;May;2(2):288-94.
33. Francavilla R et al. Pediatr Allergy Immunol. 2012;23(5):420-7.
Nutricia tukee WHO:n suositusta, jonka mukaan äidinmaito on imeväisikäisen parasta ravintoa. Ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet lapsellasi maitoallergiaa.