Seuraava sivusto ja sen tiedot on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille.

Pyydämme sinua vahvistamaan, että olet terveydenhuollon ammattilainen. Jos olet potilas, omainen tai läheinen, valitsemalla "kuluttaja" pääset suoraan kuluttajille suunnatuille sivuillemme tai takaisin aloitusivullemme. Jos haluat vaihtaa valintasi tulevaisuudessa, sinun on poistettava tallennetut evästeet selaimeltasi.

Maitoallergian oireet

Maitoallergian oireet ovat usein erilaisia ja epämääräisiä. Ne vaihtelevat koliikista ja refluksista ummetukseen, ekseemaan, ripuliin ja lohduttomaan itkuun. Oireet liittyvät eri elimiin – pääasiassa ihoon, ruoansulatukseen ja hengityselimistöön.

Maitoallergiaa sairastavista lapsista jopa 60%:lla on ruoansulatusoireita1, hengitysoireita esiintyy 30%:lla2 ja iho-oireita 70%:lla3. Lohduton itku on hyvin tyypillinen oire maitoallergiaa sairastavilla lapsilla4. Oireiden esiintyminen kahdessa tai useammassa toiminnossa lisää maitoallergian todennäköisyyttä5.

Katso oheinen lyhyt (2 min) video maitoallergian oireista.

Maitoallergian oireita

Alla olevan listauksen tarkoituksena on auttaa saamaan yleiskuva maitoallergiaan mahdollisesti liittyvistä oireista. Monet luetelluista oireista ovat yleisiä ja niitä voi ajoittain esiintyä myös lapsilla, joilla ei ole maitoallergiaa. On myös otettava huomioon että maitoallergia voi aiheuttaa samoja oireita kuin muut sairaudet ja allergiat.

Ihottuma

Ihottuma voi saada ihon punoittamaan, kutiamaan, kuumottamaan, halkeilemaan, muodostamaan rakkuloita ja aristamaan. Ihottuman oireet ja syyt vaihtelevat, joten myös hoidon on vaihdeltava7. Lapsen ihottuma voi joskus olla ruoka-allergian oire.

Nokkosihottuma/urtikaria

Nokkosihottuma muodostaa lievästi kohollaan olevia, kutiavia paukamia, joiden ympärillä iho yleensä punoittaa tai on punaläikikäs. Ihottuma-alueiden koko vaihtelee nuppineulanpään kokoisesta ja rakkulamaisesta paukamasta halkaisijaltaan kymmensenttisiin alueisiin, jotka leviävät koko iholle. Nokkosihottuma voi olla ruoka-aineallergian oire. Lapset, joilla on IgE-välitteinen allergia, voivat saada nokkosihottuman joutuessaan kosketuksiin heitä allergisoivan ruoan kanssa9.

Ripuli

Äkilliset ja tiheästi esiintyvät löysät ja vetiset ulosteet johtuvat useimmiten viruksen tai joissakin tapauksissa bakteerin aiheuttamasta vatsataudista. Jos ripuliulosteita esiintyy useampia, on tärkeää korvata nopeasti lapsen menettämät suolat, kivennäisaineet ja neste. Erityisesti alle 1-vuotiaiden elimistö kuivuu nopeasti, ja heidän suolatasapainonsa häiriintyy helposti. Käytä nestetasapainon palauttamiseen apteekista saatavaa ripulijuomaa. Jatka imetystä tai äidinmaidonkorvikkeen antamista. Jos lapsi on vanhempi, anna hänen syödä haluamaansa ruokaa äläkä rajoita ruokavaliota. Pitkään jatkuva ripuli voi olla merkki suolistotulehduksesta, eikä se parane itsestään11.

Oksentelu ja pulauttelu

Oksentelu ja pulauttelu ovat pikkulapsilla yleisiä, ne lakkaavat tavallisesti silloin kun lapsi alkaa istua tai seisoa. Jos myös levossa esiintyy oksentelua, yskää tai muita hengitystievaivoja, lapsi itkee lohduttomasti, röyhtäilee paljon ja hänen hengityksensä on pahanhajuista, voi kyseessä olla sairaus. Pulauttaessa tai oksentaessa ylös nouseva mahalaukun sisältö saattaa polttaa ruokatorvessa tai nielussa ja voi ajan mittaan ärsyttää ruokatorven limakalvoa. Tällöin lapsi saattaa esimerkiksi kieltäytyä syömästä tai jännittää selän tai koko kehon kaarelle13.

Turvonnut ja pömpöttävä vatsa

Pömpöttävä vatsa saattaa aiheuttaa lapsella vatsakipua. Se saattaa myös aiheuttaa turvotuksen ja kylläisyyden tunteen, joka puolestaan vähentää ruokahalua. Pömppövatsa on tavallinen nopeasti syövillä rinta- tai pulloruokituilla imeväisillä. Pömppövatsaisuuteen liittyvä painonnousun väheneminen, oksentelu, ripuli ja veriset tai tummat ulosteet voivat olla merkki sairaudesta15.

Itku, huuto/kolikki

Pikkulapset itkevät usein etenkin elämänsä ensimmäisinä kuukausina. Itku on pienen lapsen tapa herättää huomiota esimerkiksi silloin, kun hän on nälkäinen tai kaipaa läheisyyttä ja syliin ottamista. Lapsi voi vaikuttaa ”tyytymättömältä” silloinkin, kun syötät tai yrität rauhoitella häntä, ja on tavallista, että pieni lapsi itkee illalla enemmän ennen nukahtamista. Itkuisuus hellittää yleensä 3–4 kuukauden iässä. Jos itku alkaa aina samaan aikaan päivästä ja lapsi on muina aikoina rauhallinen ja tyytyväinen, kasvaa ja hänen painonsa nousee, ei ole syytä huoleen. Aihetta lääkärissäkäyntiin on, jos lapsi kärsii jatkuvasti koliikista, on itkuinen eikä paino nouse, tai jos lapsi oksentaa/pulauttelee paljon useita kertoja päivässä tai jos hänellä ilmenee muita syömisongelmia. Jatkuva koliikki ja lohduton itku voivat joskus olla merkki ruokayliherkkyydestä17.

Ekseema

Ekseema on ihon tulehdus, jonka seurauksena iho halkeilee, punoittaa, erittää nestettä tai on kuiva ja usein myös kutiaa. Ekseema voi olla allergiaperäinen tai ei-allergiaperäinen. Ekseeman voi laukaista esimerkiksi jonkin ruoka-aineen aiheuttama allerginen reaktio8.

Kasvojen, silmien ja huulten turvotus

Kasvojen turvotus johtuu ihon alle kertyvästä nesteestä ja voi olla allergisen reaktion merkki. Allergisessa reaktiossa turvotukseen liittyy lähes aina myös kutinaa ja ihoärsytystä. Vaikka tämäntyyppinen turvotus on tavallisinta kasvoissa, sitä voi esiintyä myös muualla kehossa10.

Verinen uloste

Myös täysin terveiden imeväisten ulosteessa esiintyy joskus ohimenevästi veriviiruja. Jos lapsi vaikuttaa tyytyväiseltä, syö hyvin ja kasvaa odotetusti, ei syytä huoleen yleensä ole. Jos tuoretta verta esiintyy enemmän ja lapsi on huonovointinen, voi kyseessä olla maha-suolikanavan alemman osan limakalvovaurio. Maha-suolikanavan ylempien osien verenvuodot sen sijaan värjäävät ulosteen tummaksi. Ulosteen saattaa värjätä tummaksi myös lapsen syömä ravinto, esimerkiksi mustikat, tietyt äidinmaidonkorvikkeet tai äidin nännihaavoista peräisin oleva veri12.

Ummetus

Useimpien imeväisten uloste on ensimmäisten elinkuukausien aikana pehmeää tai juoksevaa. Imetetyt imeväiset ulostavat yleensä useammin kuin äidinmaidonkorviketta saavat. Jotkut ulostavat joka ruokinnan jälkeen, jotkut huomattavasti harvemmin. Äidinmaitoa saavilla lapsilla on harvoin ummetusta. Ummetuksella tarkoitetaan sitä, että lapsi ulostaa harvoin tai ulostaminen on vaikeaa14.

Pihisevä/vinkuva hengitys

Lapsen pihisevä tai vinkuva hengitys johtuu usein vilustumisesta. Toisinaan hengitystieoireita voi aiheuttaa ruoka-aineallergia. Koska tämäntyyppiset ruoka-aineallergiat voivat aiheuttaa vakavia reaktioita, lapsi jolla on sekä ruoka-aineallergia että hengitystieoireita, tarvitsee lääkärin tutkimuksia16.

Painon nousu/lasku

Lapsen pituutta ja painoa seurataan säännöllisesti erityisesti ensimmäisen elinvuoden aikana. Kasvua seurataan tämänkin jälkeen säännöllisesti kasvukäyrien avulla. Jos lapsi ei kasva tai paino ei nouse odotetusti, tarvitaan lääkärin tutkimuksia. Kasvuhäiriöt voivat johtua sairaudesta, jonka vuoksi lapsi ei saa tarvitsemaansa ravintoa tai se ei imeydy18.

Diagnosointi ja hoito

Maitoallergian diagnosointi ei ole aina selkeää ja sen tulee perustua lääkärin perusteelliseen tutkimukseen. Suosituksien mukaan maitoallergian diagnosointi aloitetaan perusterveydenhuollossa välttö-altistus -kokeella.

Lue lisää diagnosoinnista ja hoidosta täältä
Lasten sairauksien diagnosointi ja ravitsemushoito

Sinua saattaa myös kiinnostaa

Laktoosi-intoleranssin ja maitoallergian välinen ero

Maitoallergian oireet aiheutuvat maitoproteiinista kun taas laktoosi-intoleranssi johtuu elimistön heikentyneestä kyvystä pilkkoa maitosokeria.

Lue lisää

allergiavalmisteet

Vanhemmat luottavat terveydenhuollon ammattilaisiin valitessaan maitoallergiselle lapselle sopivaa valmistetta.

Lue lisää

potilastuki

Haluamme tukea terveydenhuollon ammattilaisten työtä ja siksi tarjoamme laajan valikoiman materiaalia osaksi potilaan hoitoa.

Lue lisää

Viitteet

1-2. Høst A. Ann Allergy Asthma Immunol. 2002 Dec;89(6 Suppl 1):33-7.
3. Høst A. Cow’s milk protein allergy and intolerance in infancy. Some clinical, epidemiological and immunological aspects. Pediatr Allergy Immunol. 1994;5:1–36.
4. Koletzko S, et al. Diagnostic Approach and Management of Cow’s-Milk Protein Allergy in Infants and Children: ESPGHAN Gl Committee Practical Guidelines. JPGN. 2012;55:221–9.
5. Høst A. Ann Allergy Asthma Immunol. 2002 Dec;89(6 Suppl 1):33-7.
6. Koletzko S, et al. Diagnostic Approach and Management of Cow’s-Milk Protein Allergy in Infants and Children: ESPGHAN Gl Committee Practical Guidelines. JPGN. 2012;55:221–9.
7-18. http://komjolksallergi.se/mjolkproteinallergi-symptom/

Nutricia tukee WHO:n suositusta, jonka mukaan äidinmaito on imeväisikäisen parasta ravintoa. Ota aina yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen, jos epäilet lapsellasi maitoallergiaa.

Tulosta