Nolla-toleranssi siedettävyysongelmille

Etsitkö potilaallesi letkuravintovalmistetta, joka on hyvin siedetty? Kaikki letkuravintovalmisteet eivät ole samanlaisia! Potilaan optimaalisen ravinnonsaannin varmistamiseksi on tärkeä ennakoida mahdollisia siedettävyysongelmia, joihin voi olla monia syitä.

Ylemmän ruoansulatuskanavan siedettävyysongelmat

Proteiinien koaguloituminen voi hidastaa mahalaukun tyhjenemistä ja letkuravintovalmisteen proteiinikoostumuksella voi olla vaikutusta ylemmän ruoansulatuskanavan siedettävyysongelmiin. Katso videolta (5 min), miten monipuolista p4-proteiiniseosta sisältävät Nutrison-tuotteet voivat auttaa siedettävyyshaasteissa.

Miten proteiinien laatu liittyy siedettävyyteen?

Nutrician neljää eri proteiinia sisältävä P4-seos edesauttaa mahalaukun nopeaa tyhjenemistä ja on hyvin siedetty.

In vitro -tutkimuksen mukaan p4 ei koaguloidu mahalaukussa, kuten kaseiinipohjaiset letkuravintovalmisteet 1. Nämä tulokset vahvistettiin satunnaistetun kontrolloidun tutkimuksen post hoc -analyyseissä käyttäen MRI:tä2.

Satunnaistetussa kaksoissokkoutetussa MRI:tä käyttäneessä cross-over -kokeessa koaguloitumattoman p4-proteiiniseoksen osoitettiin tyhjenevän mahalaukusta nopeammin koaguloituvaan kaseiinipohjaiseen letkuravintovalmisteeseen verrattuna 3.
Koska P4-proteiiniseos ei koaguloidu, se tyhjenee mahalaukusta nopeammin ja tukee siten hyvää siedettävyyttä.

P4_proteiiniseos-Nutricia-Medical

A) Kaseiinipohjainen letkuravintovalmiste

B) Nutrison, joka sisältää P4-proteiiniseoksen

mf6-kuituseos-Nutricia-Medical

Alemman ruoansulatuskanavan siedettävyysongelmat

Jäljitelläkseen normaalia terveellistä ja monipuolisesti kuituja sisältävää ruokavaliota, Nutricia on kehittänyt patentoidun MF6-kuituseoksen, joka koostuu kuudesta eri tarkkaan valitusta kuidusta. Niiden liukoisuus ja fermentoituvuus eroavat toisistaan, ja ne ovat verrattavissa terveellisestä ruokavaliosta saataviin kuituihin.

MF6-kuituseos vähentää ripulia

MF6-seoksen on osoitettu muokkaavan suoliston toimintaa ja vähentävän ripulia. Tutkimuksessa 78:lle pään- ja kaulan alueen syöpää sairastavalle potilaalle annettiin letkuravintovalmistetta, joka sisälsi MF6-seosta tai yksittäistä kuitua (guar gum) vähintään 10 päivän ajan leikkauksesta 4.

MF6-kuituseosta sisältävää Multi Fibre -letkuravintovalmistetta saaneiden potilaiden ryhmässä kohtalaisesta ripulista kärsittyjen päivien määrä oli pienempi.

mf-6-kuituseos-ripuli-Nutricia

mf-6-kuituseos-ummetus

MF6-kuituseos vähentää ummetusta

Ummetus, ulostetulppa ja tarve käyttää laksatiiveja ovat kroonisesti sairaiden potilaiden yleisimpiä ruoansulatuskanavan ongelmia. Kuidulla on tärkeä rooli ulosteen muodostumisessa ja mahalaukun motiliteetin eli liikehdinnän edistämisessä. Kuitu edesauttaa ruokamassan kulkemista paksusuolen läpi ja siten säännöllistä suolen toimintaa 5.

Enteraalisesti ravituille lapsille tehdyssä tutkimuksessa todettiin MF6-kuituseoksen vähentäneen kuiduttomaan valmisteeseen verrattuna merkitsevästi päiviä (64%:lla), jolloin raportoitiin ummetusta6.

MF6-kuituseos on tieteellisesti tutkittu

Viitteet 4,6,7-12

Viitteet 4,6,7-12

Sinua saattaa myös kiinnostaa

Korkealaatuinen P4-proteiiniseos ja parempi siedettävyys

Proteiinit ovat tärkeitä lihasmassan ja voiman ylläpitämisessä ja tukevat siten osaltaan myös potilaan kuntoutumista ja itsenäistä elämää. Proteiinien laadulla ja siedettävyydellä on merkitystä.

Lue lisää

Letkuravitsemus ja siedettävyys

Elimistöllä voi mennä muutama päivä letkuravitsemuksen totutteluun ja alussa voikin ilmetä siedettävyysongelmia. Letkuravintovalmisteen koostumus, lääkitys, hygienia tai annostelu ovat siedettävyyteen vaikuttavia tekijöitä (1,2).

Lue lisää

Letkuravintovalmisteet

Tuotekohtaisia esitteitä, oppaita, videoita ja muuta materiaalia työsi tueksi.

Lue lisää

VIITTEET

1. van den Braak CCM, Klebach M, Abrahamse E et al. Clin Nutr 2013;32:765-771.
2. Klebach M, Hofman Z, Bluemel S et al. JPEN 2016 (abstract).
3. Kuyumcu S, Menne D, Circic J et al. JPEN 2015;39:544-551.
4. Wierdsma NJ et al. Ned Tijdschr Dietisten 2001;56:243-7.
5. Green CJ. Clin Nutr 2001;20(Suppl 1):23–39.
6. Trier E et al. JPGN 1999;28:595. (abstract).
7. Hofman Z et al. Clin Nutr 2001;20 (Suppl 3): 63–64 (abstract).
8. Daly A et al. J Hum Nutr Dietet 2004;17:365–70
9. Grogan J et al. J Hum Nutr Dietet 2006;19:462 (abstract).
10. Silk DBA et al. Clin Nutr 2001:20:49–58
11. Guimber D et al. J Pediatr Gastroenterol 2007:44 (abstract)
12. Schneider SM et al. Clin Nutr 2006;25:82–90.