Maitoallergian diagnosointi ei ole aina selkeää ja sen tulee perustua lääkärin perusteelliseen tutkimukseen. Allergia lehmänmaidon proteiineille voi olla IgE- tai ei-IgE välitteinen riippuen siitä, missä kohtaa immunologista järjestelmää reaktio tapahtuu.

• IgE-välitteisen allergian diagnosoiminen on usein selkeämpää, koska sitä tukevat sekä veri- ja ihopistokokeiden että eliminaatioruokavaliojakson tulokset.
• Ei-IgE-välitteisen allergian toteamiselle ei ole selkeitä diagnostisia työkaluja, joten lääkärit perustavat diagnoosin eliminaatioruokavalioon ja lapsen yleiseen sairaushistoriaan.

Maitoallergian diagnosointi tapahtuu luotettavasti välttö-altistus -kokeella, jossa lapsi noudattaa täysin maidotonta ruokavaliota 2-4 viikon ajan. Lapsi tulee ohjata lääkärin tutkimuksiin mahdollisimman pian oireiden alkamisesta.

Katso oheinen lyhyt (2 min) video maitoallergian diagnosoinnista ja hoidosta.

Maitoallergian diagnosointi välttö-altistus -kokeella

Suosituksien mukaan maitoallergian diagnosointi aloitetaan perusterveydenhuollossa välttö-altistus -kokeella. Tällöin huolellinen ohjeistus maidottoman ruokavalion toteutuksesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa ettei lapsen ravintoon päädy vahingossa maitoa sisältäviä tuotteita. Jos niin käy, maidottoman ruokavalion vaikutuksia on vaikea arvioida jälkeenpäin. Maidottoman ruokavaliojakson tulee olla muutaman viikon mittainen, koska esim. tietyt suolisto-oireet vaativat hävitäkseen pitkän ajan. Vaaditaan kärsivällisyyttä, jotta kokeilua ei keskeytetä liian aikaisin.

Vanhempia tulee kannustaa pitämään päiväkirjaa lapsen oireista ja syömisestä ennen lääkärillä käyntiä. Voit ladata ilmaisen maitoallergian oirepäiväkirja alla olevasta linkistä.

Välttövaiheen jälkeen seurantakäynnillä käydään läpi lapsen oireet ja arvioidaan, ovatko ne hävinneet maidottoman jakson aikana. Usein tässä vaiheessa maito palautetaan ruokavalioon altistuskokeessa ja havainnoidaan, palaavatko oireet takaisin. Jos lapsen oireet häviävät maidottoman jakson aikana ja palaavat, kun ravintoon sisältyy taas maitoa, voidaan lapsella diagnosoida maitoallergia. On tärkeää, että lapsi jatkaa maitotuotteiden syömistä, jos maidoton useita viikkoja kestänyt oikein toteutettu ruokavaliokokeilu ei tuottanut tulosta. Tällöin jatkotutkimukset saattavat olla tarpeen oireiden todellisen syyn selvittämiseksi.

Voit lukea lisätietoja lasten ruoka-allergioista ja hoitosuosituksista osoitteesta www.kaypahoito.fi

Kun lapsella diagnosoidaan lehmänmaitoallergia, tulee hänen noudattaa oireiden välttämiseksi ruokavaliota, joka ei saa sisältää yhtään lehmänmaidon proteiinia. Jos lasta imetetään tulee äitiä kannustaa imettämisen jatkamiseen. Tavallisesti äidin ei tule karsia allergeeneja ruokavaliostaan, vaan hän voi syödä tavalliseen tapaan. Hyvin haastavissa tilanteissa, jossa myös äiti aloittaa eliminaatioruokavalion voi ravitsemusneuvonta olla tarpeen.

Korvikeruokintaa saavilla vauvoilla tulee käyttää hypoallergeenista valmistetta. Hypoallergeeniset valmisteet jaetaan kahteen luokkaan:

• pitkälle pilkottuihin valmisteisiin
• aminohappopohjaisiin valmisteisiin

Suositusten mukaan lievään tai kohtalaiseen allergiaan tulisi ensisijaisesti käyttää pitkälle pilkottuja valmisteita. Mikäli oireet eivät helpotu pitkälle pilkotuilla valmisteilla, tulisi vaihtaa aminohappopohjaiseen valmisteeseen. Aminohappopohjaiset valmisteet eivät ole maitopohjaisia ja vähentävät edelleen riskiä lehmänmaidon proteiinien aiheuttamalle reaktiolle.

1. Schoemaker AA, Sprikkelman AB, Grimshaw KE, Roberts G, Grabenhenrich L, Rosenfeld L, et al. Incidence and natural history of challenge-proven cow’s milk allergy in European children-EuroPrevall birth cohort. Allergy. 2015;70(8):963-72.
2. Sicherer SH, Wood RA, American Academy of Pediatrics Section On A, Immunology. Allergy testing in childhood: using allergen-specific IgE tests. Pediatrics. 2012;129(1):193-7.
3. Fiocchi et al 2010 (DRACMA)
4. Boyce et al Journal of Allergy and Clinical Immunology 2010
5. Wood. Pediatrics Vol. 111 No. 6 June 2003.