ADHD ja vajaaravitsemusriski
ADHD-lääkkeiden käyttö ja sivuvaikutukset
Viimeisen vuosikymmenen aikana ADHD-diagnoosit ovat lisääntyneet huomattavasti. Käypä hoito -suosituksen mukaan ADHD:n esiintyvyys on Suomessa 6-18 -vuotiailla lapsilla 3,6-7,2 %1. Tutkimuksien mukaan jopa 65-75 % lääkehoitoa saavista raportoi positiivisista vaikutuksista2.
Lääkehoidolla on kuitenkin tunnettuja haittavaikutuksia, niistä yleisimpiä ovat vähentynyt ruokahalu, maha-suolikipu ja päänsärky3. Haittavaikutukset tulisi ottaa huomioon myös ADHD-lääkittyjen lasten hoitotuloksien kokonaisarvioinnissa.
Lue lisää ADHD:tä sairastavien lasten ravitsemustilasta koostamastamme tutkimusyhteenvedosta. Yhteenvedossa koostamme Suomen ADHD-lääkittyjen tilannetta sekä vanhempien ja terveydenhuoltohenkilöstön kokemuksia.
3,6-7,2% Yleisyys 6-18-vuotiailla
Miten heitä hoidetaan?
30 453 ADHD-lääkkeiden käyttäjää
Mitkä ovat haittavaikutukset?
Jopa 65 %:lla lääkityistä on heikentynyt ruokahalu
Onko vajaaravitsemus ongelma?
Arviolta 50 % voi olla vajaaravittuja
Mitkä ovat vaikutukset?
Heikentynyt ruokahalu ja vajaaravitsemusriski
Tutkimukset osoittavat, että jopa 65% ADHD lääkehoitoa saavista lapsista kokee ruokahaluttomuutta tai heidän ruokahalunsa on vähentynyt3,4. Lastenpsykiatrien ja vanhempien kokemuksien mukaan ruokahaluttomuuden esiintyvyys on kuitenkin vieläkin suurempi5,6.
Lisäksi tutkimukset osoittavat, että puolet kaikista ADHD-lääkityistä lapsista voi olla vajaaravittuja heikentyneen ruokahalun ja siihen liittyvän painonlaskun vuoksi7,8. Juuri nämä sivuvaikutukset – vähentynyt ruokahalu ja laihtuminen – ovat myös yksi tärkeimmistä syistä, miksi lääkehoitoa on sopeutettava tai lopetettava kokonaan9.
Vajaaravitsemus ja heikentynyt elämänlaatu
Ruokahalun heikentyminen ja siitä aiheutuva vajaatavitsemus ei vaaranna vain lapsen nykytilaa, vaan voi myös vaikuttaa lapsen kasvuun, tulevaisuuden kehitykseen ja elämänlaatuun12.
Kehitys tapahtuu nopeasti lapsuuden aikana, ja vajaaravitsemuksella on osoitettu olevan kielteisiä vaikutuksia lasten oppimiseen, käyttäytymiseen ja kognitioon12.
ADHD-diagnoosi voi tarkoittaa heikompaa terveyteen liittyvää elämänlaatua13. Vajaaravitsemuksen aiheuttamat lisähaasteet heikentävät näiden lasten elämänlaatua todennäköisesti vielä enemmän.
Sinua saattaa myös kiinnostaa
Seulonta
Lapsilla, joilla on diagnosoitu, lääkinnällisesti hoidettu ADHD, on 60 % korkeampi riski olla alipainoinen.
Lue lisääTietoa ja tukea
ADHD-lääkitystä käyttävän lapsen päivittäistä ruokavaliota voidaan tukea useilla eri tavoilla.
Lue lisääRuokavaliohoito
Täydennysravintovalmisteilla voidaan kohentaa ravitsemustilaa sekä tukea lapsen kasvua ja kehitystä.
Lue lisääViitteet
1. ADHD (aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö). Käypä hoito -suositus. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Lastenneurologisen yhdistys ry:n, Suomen Lastenpsykiatriyhdistyksen ja Suomen Nuorisopsykiatrisen yhdistyksen asettama työryhmä. Helsinki: Suomalainen Lääkäriseura Duodecim, 2019 (viitattu 8.10.2019). Saatavilla internetissä: www.kaypahoito.fi
2. Christoffersen MN, Hammen I. ADHD-indsatser: En forskningsoversigt. SFI – Det nationale forskningscenter for velfærd. Serie 11:14, 2011.
3. Aagaard L, et al. The occurrence of adverse drug reactions reported for attention deficit hyperactivity disorder (ADHD) medications in the pediatric population: a qualitative review of empirical studies. Neuropsychiatr Dis Treat. 2011;7:729-44
4. Padilha SCOS, et al. Efficacy and safety of drugs for attention deficit hyperactivity disorder in children and adolescents: a network meta-analysis. Eur Child Adolesc Psychiatry. 2018;27:1335-45
5. Appetite loss in children/adolescents with ADHD, Nutricia undersøgelse udført af ConfiMax, marts 2017.
6. Undersökning om näring och kost vid ADHD, Nutricias undersøgelse i samarbejde med Underbara ADHD, sept. 2018.
7. Sha’ari N, et al. Nutritional status and feeding problems in pediatric attention deficit–hyperactivity disorder. Pediatr Int.2 017;59: 408-15.
8. Durá-Travé T, et al. Nutrition and attention deficit hyperactivity disorder: developmental follow-up of the anthropometric variables of a group of patients receiving treatment with osmotic controlled-release methylphenidate. Rev Neurol. 2011;53:257-64.
9. Frank E, et al. Examining why patients with attention-deficit/hyperactivity disorder lack adherence to medication over the long term: a review and analysis. J Clin Psychiatry. 2015;76:e1459-68.
10. Wallace M, et al. Better care through better nutrition: value and effects of medical nutrition – A summary of the evidence base. 4th version. Brussels: MNI, 2017.
11. Stratton RJ, et al. Disease-related malnutrition: an evidence based approach to treatment. Wallingford: CABI Publishing; 2003
12. Wallace M, et al. Better care through better nutrition: value and effects of medical nutrition – A summary of the evidence base. 4th version. Brussels: MNI, 2017.
13. Riley AW, et al. Factors related to health-related quality of life (HRQoL) among children with ADHD in Europe at entry into treatment. Eur Child Adolesc Psychiatry. 2006;15 Suppl 1:I38-45