Seuraava sivusto ja sen tiedot on tarkoitettu terveydenhuollon ammattilaisille.

Pyydämme sinua vahvistamaan, että olet terveydenhuollon ammattilainen. Jos olet potilas, omainen tai läheinen, valitsemalla "kuluttaja" pääset suoraan kuluttajille suunnatuille sivuillemme tai takaisin aloitusivullemme. Jos haluat vaihtaa valintasi tulevaisuudessa, sinun on poistettava tallennetut evästeet selaimeltasi.

PAINONLASKU JA ELOSSAOLOAJAN ENNUSTE

Painonlasku ja vajaaravitsemus ovat yleisiä haasteita syöpäpotilaiden keskuudessa. Kasvaintyypistä riippuen vajaaravitsemusta esiintyy 10-80 prosentilla syöpäpotilaista1-2. Esimerkiksi rintasyöpäpotilaista yksi viidestä kärsii vajaaravitsemuksesta1.

Tutkimusten mukaan painon lasku syöpäpotilailla on yhteydessä lyhyempään elossaoloajan ennusteeseen.

Prospektiivisessa kansainvälisessä yli 8000 syöpäpotilaan havainnointitutkimuksessa (Martin L ym. 2015)  todetaan, että yli 2,5 % painonlasku ja/tai painoindeksi (BMI) alle 25 ovat yhteydessä syöpäpotilaan lyhyempään elossaoloajan ennusteeseen3. Tämä koskee kaikkia painoindeksiluokkia. Elossaoloajan ennuste on pisin potilailla, joiden paino pysyy vakaana tai joiden painoindeksi on yli 253.

Oheisessa taulukossa näkyy selvästi erot elossaoloajan mediaanissa (aika, jonka puolet potilaista ylittää) riippumatta syöpätyypistä tai syövän asteesta.

Syövän elossaolon ennuste ja BMI

MIKSI SYÖPÄPOTILAIDEN PAINO LASKEE?

Syitä painonlaskuun syövän aikana voi olla monia: sairaus itsessään, kasvaimen aiheuttama tulehdus, joka lisää kataboliaa sekä ylipäätään ravinnonsaannin väheneminen johtuen huonosta ruokahalusta, kivuista, väsymyksestä tai syöpähoidoista4,5. Karvas, kemikaalin tai metallin maku ja pahoinvointi ovat yleisesti ilmoitettuja sivuvaikutuksia kemoterapian ja sädehoidon aloittamisen jälkeen6,7,8. Jopa 70% syöpäpotilaista kokee makumuutoksia hoitojensa aikana9. Tämä voi heikentää ravitsemustilaa ja aiheuttaa painon laskua10. Painonlasku taas voi johtaa  lihaskatoon ja sarkopeniaan11.

Hoitosuositukset

Syöpäpotilaiden ravitsemukselliset tarpeet eivät usein täyty suositusten mukaisesti. Tutkimusten mukaan proteiinin- ja energiansaanti jäävät kauas suosituksista hoitojen aikana12. Lihasmassan ylläpito pienentää riskiä hoitojen toksisuudelle ja samalla hoitojen viivästymiselle13.

Eurooppalaisten hoitosuositusten (ESPEN) mukaan syöpäpotilaiden  vajaaravitsemuksen seulonta heti dignoosista lähtien sekä riittävä energian- ja proteiinin saanti on turvattava. Syöpäpotilaiden proteiinintarve kasvaa lähes kaksinkertaiseksi verrattuna terveisiin henkilöihin14.

Syöpäpotilaan tarve14:
energiaa: 25-30 kcal/kg/vrk
proteiinia: 1-1,5 g/kg/vrk

Asiantuntijat ja syöpäjärjestöt vaativat toimia, jotta ravitsemushoito toteutuu osana syövän kokonaisvaltaista hoitoa.

SINUA SAATTAA MYÖS KIINNOSTAA

Ruokavaliohoito ennen leikkausta

Preoperatiivinen ruokavaliohoito syöpäpotilaalla voi ehkäistä leikkauksen jälkeisiä komplikaatioita ja parantaa elossaoloajan ennustetta.

Lue lisää

Lihasmassan merkitys syövässä

Lihasmassan säilyminen syöpähoitojen aikana parantaa elossaoloajan ennustetta ja voi auttaa sietämään hoitoja paremmin.

Lue lisää

Aistimuutokset syöpäpotilailla

Jopa 70 % syöpäpotilaista kokee aistimuutoksia hoitojen aikana, joka voi johtaa vajaaravitsemuksen kehittymiseen.

Lue lisää

Syöpä

Yli puolet syöpäpotilaista laihtuu sairautensa aikana. Heidän voi olla vaikea täyttää ravitsemuksellisia tarpeitaan ja se taas voi johtaa vajaaravitsemukseen.

Lue lisää

Viitteet

1. Hébuterne X et al. JPEN 2014;38:196–204.
2. Laviano A, Meguid MM. Nutrition 1996;12:358-71.
3. Martin L, et al. J Clin Oncol. 2015;33(1):90-9.
4. Caro M et al. Clin Nutr. 2007;26(3): 289-301.
5. Fearon K et al. Nat Rev Clin Oncol. 2013; 10(2):90-9.
6. Epstein JB, Barasch A. Oral Oncol 2010; 46(2): 77–81.
7. McGreevy J, Orrevall Y, Belqaid K et al. Support Care Cancer 2014;22(10): 2635–2644.
8. Turner L et al. Quintessence Int. 2013;44(3): 267–79.
9. Spotten LE et al. Annals of Oncology  2017; 28: 969–984.
10. Brisbois TD et al. Journal of Pain and Symptom Management 2011; 41(4): 673-83.
11. Levolger S, et al. Br J Surg. 2015;102(12):1448-58
12. Mardas M et al. Support Care Cancer 2016; 24(6):2619-25.
13. Prado CM et al, 2016 Proc Soc Nutr 2016; 75(2):188-98.
14. Arends J, et al. ESPEN Guidelines on nutrition in cancer patients. Clin Nutr 2017;36:1187-96.

Tulosta